Hanki lämpömittari - se vanhanaikainen


23.2.2018

Digitalisaatio on mahtava juttu. Maailma kehittyy, tiede kehittyy ja kaikki muuttuu helpommaksi. On kuitenkin (ainakin) yksi asia, joka täytyy jokaisen ymmärtää ensin sen vanhanaikaisen version kautta. Mikä se on, lue tästä.


Tässä blogissa kerron


Negatiiviset luvut matematiikassa ovat joskus oikein hankala juttu. 


Pienet lapset, eivätkä vielä pienet koululaisetkaan kykene abstraktiin ajatteluun. On helppoa oppia lukumääriä mallintamalla oikeilla, konkreettisilla asioilla. Mitä tarkoittaa viisi? No katsopa, tässä on viisi omenaa, tässä viisi helmeä ja tuolla viisi autoa. Jos siitä ottaa yhden pois jää neljä. Katso näin. Ja lapsi ymmärtää, mistä on kyse.


Miten esität miinus viisi? Tässä korissa olisi niin kuin omenoita, mutta niitä on otettu viisi enemmän pois kuin niitä oli…öö. Tuossa ei ole mitään konkretiaa, eikä lapsen näkökulmasta kaiketi edes mitään järkeä. Jospa maailmassa olisikin karkkipusseja, joista voisi ottaa vielä viisi karkkia sittenkin, kun pussi oli jo tyhjä.


Negatiiviset luvut eivät onneksi ole ollenkaan niin hankalia kuin nopeasti kuulostaa. 


Ne ovat konkreettinen osa meidän elämää eräässä asiassa. Suomessa ne löytyvät nopeasti, helposti ja konkreettisesti koettuna lämpötiloista.


Meillä lämpötila vaihtelee helposti välillä ‑20° — 20° Celsius-asteikolla. Celsius-asteikko antaa meille oivallisen ja konkreettisen mallin negatiivisista luvuista. Nollassa jäätyy vesi. Voiko konkreettisempaa rajaa enää olla! Kun mennään alle, sataa lunta ja lätäköt jäätyvät, kun mennään nollasta yli, sataa vettä ja vesi on sulaa.


Digiaikana meillä on hienot digitaaliset lämpömittarit ja sovellukset puhelimissa. Lämpötilan ja sen ennusteet saa käsille nopeasti ja helposti. Näet näytöllä lukeman ja mielesi asettaa sen heti oikeaan suhteeseen. Melkein tunnet kehollasi pakkasen purevuuden tai lämpöisen kesätuulen. Se, mitä et tule ajatelleeksi on lukujono, joka on piirtynyt mieleesi ja jonne automaattisesti, sen enempää asiaa miettimättä sijoitat tuon digitaalisen lukeman. Sinä pystyt sijoittamaan luvun lukusuoralla nollasta lähtien oikealle etäisyydelle ja oikealle puolelle riippuen, onko kylmää vai lämmintä. Se, mitä et ehkä tullut ajatelleeksi, että näin sinulla on konkreettinen malli negatiivisista luvuista ja mitä ne tarkoittavat. Ja mistä olet sen saanut? Väitän, että jossain vaiheessa lapsuuttasi olet saanut tutkia oikeaa vanhanaikaista lämpömittaria, sellaista, joka on blogin kuvassa. Siinä se on, konkreettisena negatiiviset luvut.

 

Siksi määrään tässä ja nyt jokaisen lapsiperheen hankkimaan ikkunaansa sen vanhanaikaisen lämpömittarin!

 

Se hankitaan hetimiten, kun lapsi on syntynyt ja sitä aletaan tutkia niin pian kuin lapsi kykenee sen näkemään. Samalla aletaan puhua lämpötiloista. Ei mitään elämää suurempaa keskustelua, vaan sitä samaa, mitä kaikissa kahvipöydissä, ihmisten kohtaamisissa ja lomakauden alkaessa käydään. Tietysti pienen lapsen kasvattajana jätät sääilmiöihin niin ikävästi liimatun negatiivisuuden pois. Yritä löytää jotain positiivista tai pysy ainakin neutraalina, jokaisen lämpötilan osalta.


Jonain kylmänä pakkaspäivänä tai kalseana vesisadepäivänä voitte askarrella yhdessä kuvan, jossa lämpötilat konkretisoituu. Malli on alla. Kuvaan on hyvä koota valokuvia lapsen elämästä, muistoja oikeista kokemuksista. Ne ovat konkretiaa parhaimmillaan. Tietysti mukaan voi ottaa hauskoja ja mieleen jääviä kuvia jääkarhuista ja auringossa lekottelevista sisiliskoista tai mistä tahansa lasta koskettavasta.


Leikki-ikäiselle ei ole tärkeää ryhtyä selvittämään sen tarkemmin negatiivisia ja positiivisia lukuja käsitteenä. Kunhan teet lämpötilat tutuiksi ja kerrot, miten ne muuttuvat ja mikä silloin muuttuu.


Veden olomuodot ja niiden tutkiminen tutustuttaa luonnon ihmeisiin mitä parhaiten ja siitä riittää ammennettavaa paljon lämpötilojen lisäksikin. Kun jäätymispiste on tuttu, voidaan tutkia höyrystymistä, 100-asteistavettä ja mitä vesihöyrylle tapahtuu.


Negatiiviset luvut konkreettisena kokemuksena saattaa löytää myös hissistä. Joissain hisseissä on P:n, P1:n ja P2:n sijaan 0‑kerros ja miinuskerrokset. Jos sellaisen löydät, käykää konkreettisesti ja kehollisesti kokeilemassa, kuinka siirrytään yläkerroksiin ja samalla lailla maan alle miinuskerroksiin. Ehkä kokemus on jopa konkreettisempi portaissa liikkuen. Siitäkin voi sitten kotona piirtää oikean kuvan.


Negatiiviset luvut ovat joskus hankala ymmärtää. Vanhemmat voivat kuitenkin tehdä helposti ja vähällä vaivalla miinuslukujen ymmärtämisen helpoksi ja konkreettisesti. Vähintäänkin on hankittava vanhanaikainen lämpömittari. Mitä varhemmin aloitat ja mitä enemmän lapsella on niistä kokemuksia, sitä varmemmin hän ymmärtää asian helposti, kun se koulussa tulee eteen. Itse asiassa, siinä ei ole enää mitään uutta.