Hyvä, paha sormilla laskeminen

24.4.2018

Annatko lapsen laskea sormilla? Sormilla tai sormien laskeminen on lapsille luonnollista, mutta meissä aikuisissa se herättää tunteita. Käsityksiä löytyy niin puolesta kuin vastaankin. Mikä on totta.

Kerronkin nyt

Miksi lapset laskevat sormiaan?
Onko järkevää antaa laskea laskutoimituksia sormillaan?
Onko sormilla laskeminen oppimisvaikeuden merkki?
Milloin sormilla laskemisesta on päästävä irti?

Sormien ja varpaiden käyttäminen lukumäärien tunnistamiseen on ollut tavanomaista läpi ihmiskunnan historian. Erityisesti keräilijäheimot, joilla ei ole lukusanoja, ovat käyttäneet kehon osia, erityisesti sormia, alkeelliseen laskemiseen. Siksi onkin luonnollista ja myötäsyntyistä, että lapsi, joka alkaa päästä jyvälle siitä, mitä laskeminen tarkoittaa, opettelee sitä ensi alkuun sormillaan.

Numerot ja lukujono täytyy oppia, jotta matematiikka alkaisi avautua. Lapsi oppii lukusanoja, sitten lorun, jota kutsumme laskemiseksi, ymmärtämättä kuitenkaan, että siten lasketaan. Sormet näyttelevät merkittävää osaa siinä oivalluksessa, mitä tämä numeroloru tarkoittaa.

Tutkitusti matemaattinen ajattelu kehittyy kehon hahmottamisen myötä ja kehollisten kokemusten kautta. Sormet ovat mitä mainion väline kehollisesti kokea numerot yhdestä kymmeneen. Sormet ovat kymmenjärjestelmän perusta ja konkretisointi.

On todettu, että lapset, jotka eivät tunnista sormiaan, menestyvät matematiikassa huonommin.

Lapsi, joka on oppinut ensin laskemaan sormiaan, oppii pian, että sormia on yhteensä kymmenen ja niitä on viisi kummassakin kädessä. Pian hän keksii käyttää sormiaan apunaan, kun hänen pitäisi tietää, paljonko on 2+3 tai mitä tapahtuu, jos kuudesta ottaa pois neljä. Hänellä on mainio laskukone aina mukana.

Vanhojen käsitysten mukaan ja meidän monien koulukokemuksissa sormilla laskemista pidetään lapsellisena. Sinäkin varmasti muistat koulusta oppilaita, joille vähän ehkä naureskeltiin ja joita opettajakin moitti sormien käyttämisestä laskutoimitusten apuna. Toiset luopuivat tästä taidosta, mutta useammat alkoivat käyttää sormia katseilta piilossa pulpetin alla ja jotkut pelkästään mielessään.

Oppimisvaikeuslapselle tämä oli tuhoisaa. Hänen on usein hankala hahmottaa matematiikan lisäksi sormiaan. Kun sormien käyttö pitäisi siirtää pelkän tuntoaistin varaan pulpetin alle tai jopa ajattelun varaan pelkiksi mielikuviksi, ei laskeminen enää onnistukaan.

Miksi sitten pitäisi kieltää sormilla laskeminen?

Ei pitäisikään.

Tutkimuksissa on todettu, että kuusivuotiaat, jotka käyttävät sormia apunaan, laskevat pienet, yksinkertaiset laskutoimitukset useammin oikein kuin lapset, jotka eivät osaa tai saa käyttää sormiaan. Erityisen hyvin menestyivät lapset, joilla oli hyvät sormien laskemisen strategiat käytössä. Sormia käyttivät hyväkseen erityisesti lapset, joilla on hyvä työmuisti. Täysin vastoin vanhoja käsitteitä. Sormilla laskeminen ei siis missään nimessä ole oppimisvaikeuden merkki vaan päinvastoin.

Lapsia kannattaakin rohkaista ja ohjata käyttämään sormiaan apunaan laskiessaan!

Hyvät strategiatkin kannattaa opettaa. Oppimisvaikeuslapsi hyötyy sormilla laskemisesta. Sormilla laskeminen perustuu yleensä ainakin osittain lukujen luettelemiseen. Tositaitava tunnistaa pienet lukumäärät. Hän erottaa esim. kolme sormea ja neljä sormea. Hän nostaa ne laskematta niitä. Sormiaan hän tarvitsee kuitenkin laskeakseen yhteensä seitsemän. Taitava oppilas aloittaa luettelemisen neljästä eteenpäin. Heikko oppilas laskee koko ajan alusta uudelleen ja siten myös sekoaa helpommin laskuissaan. Hän laskee ensin 1, 2, 3 sormea, sitten 1, 2, 3, 4 sormea. Sitten hän aloittaa nyt ylhäällä olevat sormet taas alusta 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.

Olisikin hyväksi harjoitella tunnistamaan lukumääriä myös sormista ja harjoittaa taitoa jatkaa lukujonoa keskeltä eteenpäin.

Mihin perustuu väite, että sormilla laskemisesta täytyy päästä irti

Sormilla laskeminen on nähty kyvyttömyytenä tunnistaa lukumääriä, jolloin, kuten yllä selostin, laskija aina luettelee luvut alusta alkaen uudelleen. Toiseksi yhteen- ja vähennyslaskut alueella 0–10 eivät ole automatisoituneet. Kuitenkin meidän jokaisen laskutaito kehittyy näiden perus laskutoimitusten automatisoitumisen myötä.

Kysymys kuuluu, automatisoituuko laskutoimitukset ottamalla laskukone pois. Oppiiko lapsi tunnistamaan lukumääriä ja olemaan luettelematta alusta alkaen, kun kielletään sormiavusteisesti luettelemasta? Ei se taida ihan niin helposti käydä! Sen sijaan annetaan lasten vahvistaa taitojaan sormia apuna käyttäen, opastetaan oikeanlaisiin strategioihin ja harjoitellaan automatisoitumista sormien lisäksi muilla välineillä.

Sormilla laskemisesta sinällään ei tarvitse päästä irti, mutta automatisoituminen pitäisi saada tapahtumaan alkuopetuksen aikana.

Sormilla laskeminen onkin ihmiselle evoluution myötä kehittynyt ja mukana pysynyt taito. Se on luonnollinen tapa hahmottaa matemaattista maailmaa. Tutkimuksissa on todettu, että aikuisillakin, jotka eivät laske ollenkaan enää sormilla, aktivoituu sormien tuntoaistimusten alue aivoissa silloin kun aletaan suorittaa matemaattisia tehtäviä. Jopa tapa, jolla luettelemme numeroita sormilla, kuvailee aivojemme tapaa hahmottaa numeroita ja lukujonoa.

Voidaan siis todeta, että