Tärkein tehtäväsi, jotta lapsesi oppisi matematiikkaa


16.2.2018

Asenteen merkitystä matematiikan oppimiseen ei voi korostaa liikaa. Se on paljon geneettisiä osaamiseroja merkittävämpi tekijä siinä, kuka oppii matematiikkaa. Asenne on tärkein!


Lue tästä kirjoituksesta


Tutkimuksissa kautta aikojen suurin matematiikan oppimisen este on se, ettei itse usko oppivansa matematiikkaa. Mistä tämä käsitys syntyy? Siihen on monia syitä. Usein se lähtee jo kotoa. Vanhemmat asennoituvat matematiikkaan kielteisesti tai jopa kertovat lapselle, ettei meidän suvussa ole ”matematiikkageenejä” ollenkaan. Lapsi tietysti uskoo. Lapsilla on myös synnynnäinen taipumus lähteä toteuttamaan vanhempien odotuksia. Jos vanhemman odotusarvo on, ettei näillä minun geeneilläni opita matematiikkaa, ei niillä sitten opitakaan.


Jostain syystä jotkut vanhemmat uskovat, ettei meillä matematiikkaa opita. Tämä ei ole totta!


Toinen vaarallinen hetki tulee eteen koulussa. Matematiikka on kaikista koulun oppiaineista eniten sellainen, että sitä ymmärtää vain silloin kun on ymmärtänyt aikaisemmin opitut asiat. Vaikka olisit kuinka nero, et pysty omaksumaan matematiikkaa, jollei perusta opittavalle asialle ole olemassa. Kun sitten syystä tai toisesta jokin asia jää epäselväksi, eikä sitä oppinutkaan kunnolla, on mahdollista, että matematiikka muuttuu kokonaan vaikeaksi ja sitten vastenmieliseksi. Silloin ei jaksa yrittää. Tämä voi olla seurausta poissaolosta sairauden takia tai muusta syystä, miksi opetusta joltain osin ei ole sisäistetty.


Surullinen tapa oppia olemaan oppimatta matematiikkaa on toisto. Kerron, mikä. Jos lapsella on oppimisen haasteita, voi olla, äärimmäisen harvoissa tapauksissa, ettei hän koskaan tule oikein oppimaan matematiikkaa. Useimmiten kuitenkin oppimisen haasteet helpottavat viimeistään aikuisiällä  ja sitten on mahdollista oppia matematiikkaa. Jos kuitenkin koulussa on opettajien ja vanhempienkin kanssa vuodesta toiseen päivitelty sitä, miten se matematiikka ei juuri tälle oppilaalle mene perille, niin eihän se sitten menekään. Kouluun on tultu oppimaan ja niin tämäkin oppi menee perille. Nuorena aikuisena on sitten todella vaikeaa ylittää tätä uskomusta.


Sinun tärkein tehtäväsi kasvattajana on huolehtia, ettei lapsi joudu näiden väärien asenteiden ja opetusten taikapiiriin.


Ongelmallista on se, että lapset ovat uskomattoman hyviä vaistoamaan ja tulkitsemaan myös sanattomia viestejä. Sinun tulee olla todella tarkkana siinä, minkälaista viestiä annat. Väittäisin jopa, ettet pysty huijaamaan lastasi. Sinun on oikeasti uskottava, että matematiikka on kivaa ja että sitä voi oppia. Erityisesti sinun on uskottava, että lapsesi voi sitä oppia.


Kun kouluvuodet ovat käsillä, sinun täytyy seurata tarkkaan, miten lapsen matematiikan oppiminen etenee. Jos vastaan tulee vaikeita asioita, on tukea ja apua haettava heti. kannattaa tehdä kaikkensa, ettei lapselle kehity kokemusta siitä, että matematiikka on vaikeaa. On vain tilapäisiä haasteita, jotka kyllä voi selättää ja oppia ja että apua on saatavilla.


Jos lapsella todetaan oppimisessa oikeita esteitä ja todellisia haasteita ja jos koulussa todetaan, että lapsesi tarvitsee lisätukea ja lausuntoja sekä palavereja, joissa asiaa käsitellään, huolehdi sinä, ettei näitä oppimisen puutteita päivitellä lapsen aikana. Älä koskaan suostu siihen. Vaadi, että myös opettajat asennoituvat asiaan oikein, että myös he tunnustavat sen mahdollisuuden, että jossain vaiheessa matematiikka alkaa avautua. Siinä ei varmasti hävitä mitään,jos lapsi uskoo, että jonain päivänä hänkin voi tämän oppia.


Oman asenteen muokkaaminen voi olla hastavaa, jos olet aina inhonnut matematiikkaa, et ole sitä koskaan ymmärtänyt ja olet ikäsi uskonut, ettei näillä geeneillä…


Kaikki on kuitenkin mahdollista ja sinunkin on mahdollista päästä käsityksistäsi.


Mitä sinun pitää tehdä


Ensimmäiseksi usko minua, kun sanon, että tutkitusti matematiikassa pärjäävät ne, jotka USKOVAT kykyihinsä ja siten jaksavat yrittää. Aiheesta on lukemattomia tutkimuksia.


Tässä linkki muutamaan artikkeliin:


Menestymisen ratkaisee asenne, ei sukupuoli


Asenne ratkaisee: “Kaikilla on mahdollisuus oppia matematiikkaa”


Matematiikka-ahdistus esiopetusikäisillä lapsilla


Lahjakkuus - synnynnäistä vai harjoittelun tulos?


Näin voitat matematiikka-ahdistuksen


Kun tutkit asiaa, huomaat, että oma käsityksesi on ollut väärä. Se varmasti helpottaa asenteen muuttamista.


Toiseksi tutustu matematiikkaan avoimin mielin. Pieni lapsi voi omaksua matemaattisen ajattelun osa-alueita helposti ja hauskasti. Kun valmiudet ovat kohdallaan, on itse matematiikan oppiminen paljon helpompaa. Lähde avoimin mielin tutustumaan tähän lapsen maailmaan. Opit itsekin samalla ja huomaat, kuinka yksinkertaisista asioista matematiikka lopulta koostuu. On sanottu, että matematiikka opitaan kahden ensimmäisen kouluvuoden loppuun mennessä. Loput on soveltamista. Eli jos pystyt ymmärtämään ja sisäistämään nämä asiat, pystyt oppimaan koulumatematiikan todella hyvin! Yksinkertaista, eikö!


Kolmanneksi vahdi kuin haukka, minkälaista viestiä matematiikan oppimisesta lapsen lähipiirissä ja ympäristössä annetaan. Ammu alas heti kaikki väärät ja negatiiviset viestit. Näytä lapsellesi, että matematiikka on hauskaa ja jos ei aina ihan helppoa, kuitenkin mukavan haasteellista. On palkitsevaa onnistua! Kun siis pelaatte, leikitte tai arjessa tulee vastaan asioita, joissa matematiikka on mukana, kerro siitä lapselle ja ole itsekin voitonriemuinen siitä, miten hauskaa se voi olla.


Neljänneksi vahdi myös koulussa, ettei lapselle anneta vääränlaista viestiä. Jokainen voi oppia matematiikan — ennemmin tai myöhemmin.


Yhteenvetona