Annat­ko lap­sen las­kea sor­mil­la? Sor­mil­la tai sor­mien las­ke­mi­nen on lap­sil­le luon­nol­lis­ta, mut­ta meis­sä aikui­sis­sa se herät­tää tun­tei­ta. Käsi­tyk­siä löy­tyy niin puo­les­ta kuin vas­taan­kin. Mikä on tot­ta. Ker­ron­kin nyt

  • Mik­si lap­set las­ke­vat sor­mi­aan?
  • Onko jär­ke­vää antaa las­kea las­ku­toi­mi­tuk­sia sor­mil­laan?
  • Onko sor­mil­la las­ke­mi­nen oppi­mis­vai­keu­den merk­ki?
  • Mil­loin sor­mil­la las­ke­mi­ses­ta on pääs­tä­vä irti?

Sor­mien ja var­pai­den käyt­tä­mi­nen luku­mää­rien tun­nis­ta­mi­seen on ollut tavan­omais­ta läpi ihmis­kun­nan his­to­rian. Eri­tyi­ses­ti keräi­li­jä­hei­mot, joil­la ei ole lukusa­no­ja, ovat käyt­tä­neet kehon osia, eri­tyi­ses­ti sor­mia, alkeel­li­seen las­ke­mi­seen. Sik­si onkin luon­nol­lis­ta ja myö­tä­syn­tyis­tä, että lap­si, joka alkaa pääs­tä jyväl­le sii­tä, mitä las­ke­mi­nen tar­koit­taa, opet­te­lee sitä ensi alkuun sor­mil­laan.

Nume­rot ja luku­jo­no täy­tyy oppia, jot­ta mate­ma­tiik­ka alkai­si avau­tua. Lap­si oppii lukusa­no­ja, sit­ten lorun, jota kut­sum­me las­ke­mi­sek­si, ymmär­tä­mät­tä kui­ten­kaan, että siten las­ke­taan. Sor­met näyt­te­le­vät mer­kit­tä­vää osaa sii­nä oival­luk­ses­sa, mitä tämä nume­ro­lo­ru tar­koit­taa.

Tut­ki­tus­ti mate­maat­ti­nen ajat­te­lu kehit­tyy kehon hah­mot­ta­mi­sen myö­tä ja kehol­lis­ten koke­mus­ten kaut­ta. Sor­met ovat mitä mai­nion väli­ne kehol­li­ses­ti kokea nume­rot yhdes­tä kym­me­neen. Sor­met ovat kym­men­jär­jes­tel­män perus­ta ja kon­kre­ti­soin­ti.

On todettu, että lapset, jotka eivät tunnista sormiaan, menestyvät matematiikassa huonommin.

Lap­si, joka on oppi­nut ensin las­ke­maan sor­mi­aan, oppii pian, että sor­mia on yhteen­sä kym­me­nen ja nii­tä on vii­si kum­mas­sa­kin kädes­sä. Pian hän kek­sii käyt­tää sor­mi­aan apu­naan, kun hänen pitäi­si tie­tää, pal­jon­ko on 2+3 tai mitä tapah­tuu, jos kuu­des­ta ottaa pois nel­jä. Hänel­lä on mai­nio las­ku­ko­ne aina muka­na.

Van­ho­jen käsi­tys­ten mukaan ja mei­dän monien kou­lu­ko­ke­muk­sis­sa sor­mil­la las­ke­mis­ta pide­tään lap­sel­li­se­na. Sinä­kin var­mas­ti muis­tat kou­lus­ta oppi­lai­ta, joil­le vähän ehkä nau­res­kel­tiin ja joi­ta opet­ta­ja­kin moit­ti sor­mien käyt­tä­mi­ses­tä las­ku­toi­mi­tus­ten apu­na. Toi­set luo­pui­vat täs­tä tai­dos­ta, mut­ta useam­mat alkoi­vat käyt­tää sor­mia kat­seil­ta pii­los­sa pul­pe­tin alla ja jot­kut pel­käs­tään mie­les­sään.

Oppi­mis­vai­keus­lap­sel­le tämä oli tuhoi­saa. Hänen on usein han­ka­la hah­mot­taa mate­ma­tii­kan lisäk­si sor­mi­aan. Kun sor­mien käyt­tö pitäi­si siir­tää pel­kän tun­toais­tin varaan pul­pe­tin alle tai jopa ajat­te­lun varaan pel­kik­si mie­li­ku­vik­si, ei las­ke­mi­nen enää onnis­tu­kaan.

Miksi sitten pitäisi kieltää sormilla laskeminen?

Ei pitäi­si­kään.

Tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että kuusi­vuo­ti­aat, jot­ka käyt­tä­vät sor­mia apu­naan, las­ke­vat pie­net, yksin­ker­tai­set las­ku­toi­mi­tuk­set useam­min oikein kuin lap­set, jot­ka eivät osaa tai saa käyt­tää sor­mi­aan. Eri­tyi­sen hyvin menes­tyi­vät lap­set, joil­la oli hyvät sor­mien las­ke­mi­sen stra­te­giat käy­tös­sä. Sor­mia käyt­ti­vät hyväk­seen eri­tyi­ses­ti lap­set, joil­la on hyvä työ­muis­ti. Täy­sin vas­toin van­ho­ja käsit­tei­tä. Sor­mil­la las­ke­mi­nen ei siis mis­sään nimes­sä ole oppi­mis­vai­keu­den merk­ki vaan päin­vas­toin.

Lapsia kannattaakin rohkaista ja ohjata käyttämään sormiaan apunaan laskiessaan!

Hyvät stra­te­giat­kin kan­nat­taa opet­taa. Oppi­mis­vai­keus­lap­si hyö­tyy sor­mil­la las­ke­mi­ses­ta. Sor­mil­la las­ke­mi­nen perus­tuu yleen­sä aina­kin osit­tain luku­jen luet­te­le­mi­seen. Tosi­tai­ta­va tun­nis­taa pie­net luku­mää­rät. Hän erot­taa esim. kol­me sor­mea ja nel­jä sor­mea. Hän nos­taa ne las­ke­mat­ta nii­tä. Sor­mi­aan hän tar­vit­see kui­ten­kin las­keak­seen yhteen­sä seit­se­män. Tai­ta­va oppi­las aloit­taa luet­te­le­mi­sen nel­jäs­tä eteen­päin. Heik­ko oppi­las las­kee koko ajan alus­ta uudel­leen ja siten myös seko­aa hel­pom­min las­kuis­saan. Hän las­kee ensin 1–2-3 sor­mea, sit­ten 1–2-3–4 sor­mea. Sit­ten hän aloit­taa nyt ylhääl­lä ole­vat sor­met taas alus­ta 1–2-3–4-5–6-7.

Oli­si­kin hyväk­si har­joi­tel­la tun­nis­ta­maan luku­mää­riä myös sor­mis­ta ja har­joit­taa tai­toa jat­kaa luku­jo­noa kes­kel­tä eteen­päin.

Mihin perustuu väite, että sormilla laskemisesta täytyy päästä irti

Sor­mil­la las­ke­mi­nen on näh­ty kyvyt­tö­myy­te­nä tun­nis­taa luku­mää­riä, jol­loin, kuten yllä selos­tin, las­ki­ja aina luet­te­lee luvut alus­ta alkaen uudel­leen. Toi­sek­si yhteen- ja vähen­nys­las­kut alu­eel­la 0–10 eivät ole auto­ma­ti­soi­tu­neet. Kui­ten­kin mei­dän jokai­sen las­ku­tai­to kehit­tyy näi­den perus las­ku­toi­mi­tus­ten auto­ma­ti­soi­tu­mi­sen myö­tä.

Kysy­mys kuu­luu, auto­ma­ti­soi­tuu­ko las­ku­toi­mi­tuk­set otta­mal­la las­ku­ko­ne pois. Oppii­ko lap­si tun­nis­ta­maan luku­mää­riä ja ole­maan luet­te­le­mat­ta alus­ta alkaen, kun kiel­le­tään sor­mia­vus­tei­ses­ti luet­te­le­mas­ta? Ei se tai­da ihan niin hel­pos­ti käy­dä! Sen sijaan anne­taan las­ten vah­vis­taa tai­to­jaan sor­mia apu­na käyt­täen, opas­te­taan oikean­lai­siin stra­te­gioi­hin ja har­joi­tel­laan auto­ma­ti­soi­tu­mis­ta sor­mien lisäk­si muil­la väli­neil­lä.

Sor­mil­la las­ke­mi­ses­ta sinäl­lään ei tar­vit­se pääs­tä irti, mut­ta auto­ma­ti­soi­tu­mi­nen pitäi­si saa­da tapah­tu­maan alkuo­pe­tuk­sen aika­na.

Sor­mil­la las­ke­mi­nen onkin ihmi­sel­le evo­luu­tion myö­tä kehit­ty­nyt ja muka­na pysy­nyt tai­to. Se on luon­nol­li­nen tapa hah­mot­taa mate­maat­tis­ta maa­il­maa. Tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että aikui­sil­la­kin, jot­ka eivät las­ke ollen­kaan enää sor­mil­la, akti­voi­tuu sor­mien tun­toais­ti­mus­ten alue aivois­sa sil­loin kun ale­taan suo­rit­taa mate­maat­ti­sia teh­tä­viä. Jopa tapa, jol­la luet­te­lem­me nume­roi­ta sor­mil­la, kuvai­lee aivo­jem­me tapaa hah­mot­taa nume­roi­ta ja luku­jo­noa.

Voidaan siis todeta, että

jos sinul­la on pie­ni lap­si, voit loru­jen ja leik­kien avul­la vah­vis­taa hänen sor­mien tun­te­mus­taan ja kykyä erot­taa sor­met toi­sis­taan. Anna lap­se­si las­kea sor­min. Jopa roh­kai­se hän­tä näin teke­mään. Kehit­tä­kää hyvät stra­te­giat, älä­kä kos­kaan kiel­lä tätä hyvää tai­toa. Pidä kui­ten­kin huol­ta, että hän oppii luet­te­le­maan luku­ja luku­jo­non kes­kel­tä. Huo­leh­di myös sii­tä, että pie­niä las­ku­toi­mi­tuk­sia tulee vas­taan niin pal­jon, että ne lopul­ta auto­ma­ti­soi­tu­vat.

Äiti ja lap­si tut­ki­vat lap­sen sor­mia

Min­kä­lai­sia sor­mi­lo­ru­ja teil­lä on käy­tös­sä?