Hel­sin­gin Sano­mat (10.1.2014) kir­joit­ti artik­ke­lin sii­tä, kuin­ka kou­lu­jen suo­sio­vaih­te­lee Hel­sin­gin alu­eel­la. Vaih­te­lu on suur­ta vuo­des­ta toi­seen, eikä artik­ke­lis­ta oikein sel­vin­nyt, mit­kä ovat kon­kreet­ti­sia syi­tä van­hem­pien haluk­kuu­teen vali­ta jokin muu kuin lähi­kou­lu. Artik­ke­lis­sa ker­ro­taan myös tulos­palk­kauk­ses­ta, joka pal­kit­see hen­ki­lö­kun­nan kou­lus­sa, jon­ka oppi­laak­siot­to­ta­voit­teet saa­vu­te­taan.
Artik­ke­li herät­ti aja­tuk­sia. Mil­lä perus­teel­la van­hem­mat teke­vät valin­to­ja? Mihin perus­tuu kou­lun suo­sio? Onko hyvä kou­lu sel­lai­nen, jos­sa on hyvä ope­tus vai sel­lai­nen, jos­sa on hyvät opis­ke­li­jat? Kun kou­lun suo­sios­ta mak­se­taan hen­ki­lö­kun­nal­le bonus­ta, mis­tä bonus todel­li­suu­des­sa mak­se­taan?
Artik­ke­lis­sa ei ker­ro­ta, miten lopul­ta oppi­laat Hel­sin­gis­sä vali­koi­tu­vat kou­lui­hin. Jär­jes­te­tään­kö lisää luok­kia kou­lui­hin, joi­den oppi­las­mää­rät van­hem­pien toi­vei­ta nou­dat­taen kas­va­vat ja siir­re­tään­kö ope­tus­ta pois niis­tä kou­luis­ta, jot­ka eivät niin­kään ole juu­ri tänä vuon­na suo­sios­sa?
Myös Espoos­sa ensim­mäi­sel­le luo­kal­le tule­vil­le oppi­lail­le osoi­te­taan kou­lu­paik­ka lähi­kou­lus­ta. Ylä­kou­luun siir­ryt­täes­sä ker­ro­taan van­hem­pien toi­veen ole­van vii­mei­nen valin­taan vai­kut­ta­va teki­jä ja kuten espoo­lai­set van­hem­mat tie­tä­vät, ei täl­lä toi­veel­la ole käy­tän­nös­sä mitään mer­ki­tys­tä.
Kou­lu­jen tasois­ta on teh­ty tut­ki­muk­sia. Läpi­nä­ky­väs­sä yhteis­kun­nas­sam­me jul­kis­ta tie­toa on se, että kou­lut ovat eriar­voi­sia ja eri­ta­soi­sia. Sen sijaan jul­kis­ta tie­toa ei ole, mit­kä kou­lut ovat eriar­voi­sia ja mil­lä taval­la toi­siin­sa näh­den. Suu­ri pel­ko on eriar­vois­ten kou­lu­jen eriy­ty­mi­ses­tä yhä kau­em­mak­si toi­sis­taan. On esi­tet­ty kysy­mys, onko oikein antaa van­hem­pien vali­ta tai edes toi­voa kou­lu­paik­kaa muu­al­le kuin lähi­kou­luun.
Tut­kit­tua tie­toa löy­tyy sii­tä, että van­hem­pien kei­not vai­kut­taa lap­sen­sa kou­lu­va­lin­toi­hin ovat vähäi­siä ja eriar­voi­sia. Esi­mer­kik­si Espoos­sa vaih­toeh­to­na on hakeu­tua pai­no­tet­tuun ope­tuk­seen, jota kui­ten­kin rajoit­taa aina­kin asuin­paik­ka ja kou­lu­mat­ka­kus­tan­nuk­set. Van­taal­la, jos­sa kou­lu­va­lin­taa ei niin­kään voi teh­dä, on mah­dol­lis­ta (kuten­var­mas­ti kai­kis­sa muis­sa­kin kun­nis­sa) kui­ten­kin löy­tää jär­jes­tel­mäs­tä aukot, joil­la saa lap­sen­sa halua­maan­sa kou­luun.
Tut­ki­muk­ses­sa kau­em­pa­na olleen kou­lun valin­neet van­hem­mat perus­te­li­vat valin­taan­sa kou­lun lähi­kou­lua parem­mal­la mai­neel­la. Mai­ne taas perus­tuu usein huhu­pu­hei­siin ja tun­te­muk­siin, mut­ta ei aivan. Tut­ki­muk­sis­ta on nimit­täin luet­ta­vis­sa se, mihin moni huhu­kin perus­tuu, että asui­na­lue vai­kut­taa kou­lun mah­dol­li­suuk­siin toteut­taa ope­tus­ta ja siten myös hei­ken­tää oppi­mis­tu­lok­sia. Tämä aiheu­tuu ensi­si­jai­ses­ti haas­ta­van oppi­la­sai­nek­sen kasau­tu­mi­ses­ta. Val­veu­tu­neet van­hem­mat arvaa­vat tämän ja pyr­ki­vät kei­no­ja kaih­ta­mat­ta saa­maan lap­sen­sa toi­seen kou­luun, vaik­ka muut­ta­mal­la. Eriar­voi­suut­ta lisää siis jo se, ettei kaik­ki van­hem­mat ole val­veu­tu­nei­ta eikä kai­kil­la ole mah­dol­li­suut­ta muut­taa. Tätä tie­toa kou­lun sta­tuk­ses­ta vah­vis­taa se, ettei­vät opet­ta­jat viih­dy näis­sä kou­luis­sa niin hyvin kuin kor­keam­man sosio­eko­no­mi­sen alu­een kou­luis­sa.
Van­hem­mat vali­koi­vat kou­lu­ja mai­neen perus­teel­la, joka perus­tuu osit­tain tosi­asioi­hin. Toi­sis­sa kun­nis­sa valin­nan voi teh­dä hel­pos­ti ja toi­sis­sa sen toteu­tu­mi­nen vaa­tii jär­jes­tel­män, ehkä oikei­den ihmis­ten tun­te­mis­ta, mut­ta aina­kin nok­ke­luut­ta. Hyvä kou­lu näyt­täi­si ole­van sel­lai­nen, jos­sa oppi­la­sai­nes on mah­dol­li­sim­man ”help­poa”. Huo­nok­si kou­luk­si kat­so­taan kou­lu, jos­sa on haas­ta­vat oppi­laat. Hel­sin­gin mak­sa­ma bonus on minul­le uusi asia, mut­ta HS:n artik­ke­lin mukaan on vedet­tä­vis­sä joh­to­pää­tös, että sitä mak­se­taan opet­ta­jil­le, jot­ka ovat kou­luis­sa, jois­sa on hel­poin oppi­la­sai­nes ja näin myös hel­poim­mat työ­teh­tä­vät. Tätä käsi­tys­tä tuki­si tie­to sii­tä, että opet­ta­jat viih­ty­vät par­hai­ten näis­sä kou­luis­sa. Eikö tämä ole eriar­vois­ta­vaa?

Kuin­ka van­hem­pien pitäi­si sit­ten toi­mia kou­lu­va­lin­to­jen suh­teen? Tasa-arvon nimis­sä oli­si rei­lua kun jokai­nen valit­si­si lähi­kou­lun. Jos kui­ten­kin syys­tä tai toi­ses­ta haluat lap­se­si toi­seen kou­luun, voi asi­aan vai­kut­taa kou­lun ympä­ris­tön asui­na­lu­eet ja siel­lä asu­vat ihmi­set. Kovin pal­jon ei kan­na­ta perus­taa suus­ta suu­hun kul­ke­viin olet­ta­miin. Kui­ten­kin kon­kreet­tis­ta mer­ki­tys­tä voi olla sil­lä, että pyrit sel­vit­tä­mään, mis­tä kou­lus­ta saa par­haat nume­rot ja näin ollen par­haat jat­ko-opin­to­pai­kat. Tämä ei vali­tet­ta­vas­ti takaa hyvää ope­tus­ta, mut­ta lisää jat­ko-opin­to­jen vaih­toeh­to­ja. Sil­lä olen kir­joit­ta­nut aiem­min­kin sii­tä että tut­kit­tua on myös se, että päät­tö­to­dis­tus­ten kes­kiar­vot voi­vat heit­tää yli nume­rol­la todel­li­seen osaa­mis­ta­soon näh­den eri kou­luil­la.

Läh­tei­tä:
Ber­ne­lius, Ven­la. 2013. Eriy­ty­vät kau­pun­ki­kou­lut.

Koi­vis­to, Outi. 2008. Kou­lu­va­lin­ta vai kou­lun valin­ta? Oppi­lai­den vali­koi­tu­mi­nen ylä­kou­lui­hin Espoos­sa kevääl­lä 2006

Koi­vu­ho­vi, Satu. 2012 Per­heet kou­lua valit­se­mas­sa –kyse­ly­lo­ma­ke­tut­ki­mus espoo­lais­per­hei­den ylä­kou­lu­va­lin­nois­ta.

Lin­na­saa­ri, Ter­hi. 2010. Kou­lua ympä­röi­vän asui­na­lu­een huo­no-osai­suus ris­ki­te­ki­jä opet­ta­jan työ­hön sitou­tu­mi­sel­le?